kommentti komenttiin

15.11-07 Bangalore, Intia
Olen saanut sähköpostiin paljon kommenteja, kiitos teille kaikille niistä, on tullut tunne, että jatkan kirjoituksiani.

Yhteen kommentiin haluan vastata ihan tällä sivulla, sillä kommentti oli niin hyvä ja puhutteleva.
Komentin kirjoittaja oli itse muutamia vuosia sitten asunut sekä intiassa, että nepalissa 1,5 vuoden ajan.

Kirjoittamistani asioista oltiin samaa mieltä, mutta sitten kommentin kirjoittaja kertoi myös toista puolta ihmisten luonteesta, kylmyydestä, oman edun tavoittelijoista.
Minä olen myös nähnyt erilaista.

Ajattelin vain jättää kertomatta,mutta kerronpa minäkin sitten myös toisenlaisista kokemuksista.


Menimme kerran suureen monikerroksiseen ostoskeskukseen kahville.
Viereiseen pöytään tuli pariskunta, jollaoli n.5-6v poika, ja minun mielestä lastenhoitaja n. 17v tyttö.
Tarjoilijaa odottaessaan perhe käyttäytyi, mitä näen aika useasti Euroopassa.
Isä n.40v kuunteli korvalapuista musiikkia ja otti lehden lukeakseen sitä, äiti otti kännykän ja alkoi naputtaa siihen tekstiä.

Poika yritti ensin isän huomiota, sitten äidin, molemmilta poika sai vihaisen katseen ja viimein poika lähti tytön mukana ostamaan kai jotain alahuuli itkusta väpättäen.

Pariskunta oli erittäin hyvin pukeutunut,siis varakkaan näköinen.


Myöhemmin, kun menimme keralaan, niin rannalla otin puheeksi rantamyyjien kanssa, miten rikkaat, köyhät ja vielä köyhemmät auttavat toisiaan.

Ihan rikkaat eivät kuulemma edes näe köyhiä, siitä seuravat alaspäin, antavat ihan joskus harvoin, mutta toiset köyhät auttavat eniten, jos heillä on vain vähänkin ylimääräistä.


Eli minusta kuulosti ,kuten kaikkialla muuallakin maailmassa, rikkaat elää omaa elämää, keskiluokka omaa ja köyhät omaa elämää.

Ja jos minä saan tehdä, näin köyhänä omat johtopäätökseni asiasta, niin mitä enemmän omistat, sitä enemmän huolia.
Tai toisinpäin, köyhä ei pysty keräämään itselleen omaisuutta, eikä sitä kautta huoliakaan, ainut omaisuus hänelle on sitten perhe.